Tekstit

Alppiruusuapajat

-
Kuva
Alppiruusut tai tuttavallisemmin rodot ovat upeimmillaan kesäkuun alkupuolella.  Alppiruusut viihtyvät parhaiten mäntymetsässä, joten alppiruusupuistot ovat yleensä  metsäpuutarhamaisia ja ihanan varjoisia kuumina kesäpäivinä. Haagan  alppiruusupuisto saattaa olla jo tuttu monille mutta missä muualla voi ihailla näitä  komeita kasveja? Selaa eteenpäin niin saat tietää! Vasta istutettuja alppiruusun taimia Kivimäen puistossa Kivimäenpuisto Vantaa Kotimaisten alppiruusulajikkeiden kokoelma. Vantaan Martinlaaksossa sijaitsevan  puiston valikoima kattaa yhdeksän lumoavaa lajiketta. Kivimäenpuiston kuvat työharjoitteluajalta, jolloin pääsin istuttamaan puistoon alppiruusuja Anja Pankasalon puisto Espoo Espoon Laajahdessa sijaitsevasta puistosta löytyy noin 50 alppiruusua. Puisto on nimetty Espoon kaupunginvaltuutetun mukaan. Raision alppiruusupuisto Tässä alppiruusuparatiisissa kasvaa jopa yli 120 eri alppiruusulajikett
Lähetä kommentti
Lue lisää

Retkeilyparatiisit lehtometsissä

-
Kuva
  Kalkkipitoiset lehtometsät ovat ihanteellisia keväisille luonnonkukille ja niiden bongaajille. Päätin kyhätä postauksen, jossa on tietoa lehtometsistä ja lehtoisia retkikohteita listattuna.   Lehtometsistä Lehtometsät nuo ihanat vehreyden keitaat ja monien uhanalaisten lajien turvasatamat ovat harvinaisia Suomessa. Kaikista metsistämme vain prosentti on lehtometsiä. Vastoin yleistä luuloa lehdoiksi luokiteltuja metsiä löytyy koko Suomen alueelta eli myös Lapista. Lajisto toki vaihtelee jonkin verran riippuen kasvuvyöhykkeestä.   Lehdot ovat runsaslajisia  Lehdoissa kasvaa ruohovartisia kukkakasveja esimerkiksi sudenmarja ja vuokot muttei yleensä varpuja kuten mustikka tai puolukka. Lehtometsissä viihtyy lisäksi omanlaistaan sienilajistoa ja myös sammal lajit eroavat muista metsistä. Tyypillisimmät pensaat ovat näsiä ja taikinanmarja sekä lehtokuusama . Puut ovat yleensä koivuja ja muita lehtipuita sekä kuusia . Puut kasvavat lehdoissa tyypillisesti harvaksel
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kasvit heräävät kevääseen

-
Kuva
  Kevään saapumista on saanut odottaa tänä vuonna hartaasti. Saharan hiekkamyrskyä seuranneiden muutamien lämpimien päivien jälkeen saapui jälleen hyinen kylmyys ja loppumattomilta tuntuneet lumisateet. Aivan viime päivinä olen vihdoin havainnut muutaman krookuksen, lumikellon ja sinivuokon, jotka ovat punkeneet maan uumenista ottamaan aurinkoa kylmyydestä huolimatta. Talvilevon päättymisen prosessi on nimeltään suveentuminen .  Kasvien aineenvaihdunta aktivoituu vähitellen lämpötilaan ja valon määrään reagoiden. Kylmyyden yllättäessä kasvin aineenvaihdunta hidastuu uudestaan. Lämpimän aikaan kasvit lisäävät soluvettä asteittain ja yhteytyskyky alkaa palautua. Kasvit kontroloivat erityisen tarkasti vedenkäyttöään suveentumisen aikana. Kasvien kannalta lumiset ja jäiset   olosuhteet muistuttavat kuivuuteen sopeutumista, kun maahan sitoutunut vesi on vielä osittain jäässä ja myös ilma on kuivaa. Tämä omenapuu oli erehtynyt lämpimän ja kuivan syksyn aikana aloittamaan kevä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Retki talviselle Nukarinkoskelle

-
Kuva
  Oli hätkähdyttävän kirkas kevättalvinen päivä kun kurvasin Nukarinkoskelle haukkomaan happea. Itseasiassa en aluksi ollut varma siitä olenko aiemmin jo käynyt alueella, sillä Nurmijärvellä on pari muuta koskea joissa olen vieraillut eli  Myllykoski  ja Kuhakoski . Tämä osoittautui kuitenkin aivan uudeksi löydöksi ja yhdeksi kauneimmista luontokohteista Uudellamaalla.  Alue sijaitsee suhteellisen lähellä pääkaupunkiseutua, esimerkiksi Tikkurilasta Nukarin koskelle pääsee huristelemaan noin puolessa tunnissa. Ajoreitti löytyi kätevästi Mapsistä näpyttelemällä Nukarinkoski. Kiersin lenkin innostuneena kuin vauhko eläin, kiinnittämättä huomiota mahdollisiin virallisiin reitteihin tai suositeltaviin kulkusuuntiin. Jännitystä toi jäinen keli yhdistettynä jyrkkiin rappusiin ja polun vieressä valtoimenaan kuohuvaan koskeen. Varsinaista ekstreme urheilua.  Nukarinkosken reittikartta paljastaa, että virallisia reittejä on yksi ympyrälenkki, joka johtaa takaisi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Voihan tomaatti

-
Kuva
Voihan tomaatti Tässä postauksessa otan selvää tomaatista viljelykasvina. Olisi ihanaa saada kasvatettua itse noita punaisia  mehukkaita palluroita. Varkaiden poisto tomaateista tuli tutuksi puutarhurikoulussa mutta en ole vielä kokeillut kasvattaa niitä. Vielä selvennyksenä: varkaiden poistolla ei tarkoiteta ahnaiden tomaatinnälkäisten pitkäkyntisten häätämistä kasvihuoneesta, vaan tomaatin lehtihankaan eli rungon ja oksan väliin kasvaneen sivuverson poistoa. Sivuversot vievät tomaattikasvilta energiaa, jonka se voisi suunnata pulskien tompsujen tuottamiseen.   Tausta: Wikimedia commons Tomaatin kylväminen   Maalis-huhtikuun aikana. Avomaalle istutettavat kylvetään myöhemmin kuin kasvihuoneeseen asustamaan menevät. Tomaatin siemenet kannattaa kylvää valmiiksi kostutettuun kasvualustaan. Siemenet kylvetään noin sentin syvyyteen ja peitellään mullalla. Parhain lämpötila itämiselle on 22-25 astetta ja kylvös kannattaa sijoittaa lämpimään paikkaan kotona esi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Onnistu kevätkylvöissä

-
Kuva
Maaliskuu on puutarhureille jännittävää aikaa. Nyt pääsee valitsemaan ne kasvit joiden haluaa tulevana kesänä kukoistavan puutarhassa. Omat taimien kasvatuskokemukseni ovat olleet vaihtelevia ( homehtuneesta laventeli -kylvöksestä jääkaapissa, ponteviin kelloköynnöksen taimiin) ja haluan kehittyä tällä saralla. Otin selvää miten onnistua parhaiten kevätkylvöissä ja kuinka esikasvattaa reippaita elinvoimaisia taimia.   Ajankohta Tyypillisesti kylvöt kannattaa ajoittaa maalis- huhtikuulle. Tässä tarkoitan sisätiloissa kasvatettavia taimia. Esikasvatus sisätiloissa takaa varmemmin taimien kasvuunlähdön. Esikasvatus on myös osalle lajeista välttämätöntä Suomen olosuhteissa, koska ne eivät ehdi muuten kukkia. Ensisijaisesti kannattaa tiirata siemenpussin ohjeita. Kylvösyvyys Isoimmat siemenet kannattaa kylvää sentin syvyyteen esimerkiksi pavut, kurkut ja kurpitsat . Pienemmät siemenet hyötyvät puolen sentin multakerroksesta esimerkiksi tomaatti ja timj
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lumi ja 5 muuta mahtavaa talvista ilmiötä

-
Kuva
Tänä talvena me koronan koettelemat suomalaiset olemme saaneet nauttia sentään kunnollisesta lumisesta talvesta. Kauniit talvimaisemat kotikulmilla ovat tuntuneet pelastukselta, kun matkasuunnitelmat ovat peruuntuneet. Valkoisina kimmeltävät puut ja pehmoinen hanki, olen pohtinut miten tuo kaikki on mahtanut syntyä ja siitä lisää alempana! Lumi ❄️Muodostuminen Kun vesihöyry jäätyy muodostuu jääkiteitä, lumihiutale muodostuu jääkiteistä. Prosessin nimi on härmistyminen . Jääkiteitä muodostuu silloin, kun vesipisaroista koostuvan pilven lämpötila laskee alle nollan. Kiteiden muotoon vaikuttavat ilman kosteus ja lämpötila. ❄️Milloin lunta muodostuu? Suomen alueella aina, kaikki sadepisarat ovat aloittaneet matkansa pilvien yläosasta, jossa ilma on kylmempää. Sade muuttuu vedeksi jos lähempänä maan pintaa on riittävän lämmintä. Lämpimillä alueilla lumivaihetta ei välttämättä synny ollenkaan edes pilvissä. ❄️Lumen ominaisuuksia Lumi valaisee, puhdas pakkaslumi heijastaa valoa
Lähetä kommentti
Lue lisää